Osteokondrodysplasia (elbow anomaly, forelimb anomaly):
Elbow anomaly (forelimb anomaly) on sairaus joka aiheuttaa etujalkojen pitkien putkiluiden epäsuhtaisen kasvun. Näkyvimpänä oireena etujalkojen vääntyminen ja usein myös ontuma. Sairautta on eri asteista, lievästä etujalkojen käyryydestä todella suureen käyryyteen. Sairauden periytymismekanismia ei vielä tunneta.
Terveystoimikunta on koonnut infopaketin newfoundlandinkoirien elbow anomalystä (forelimb anomaly) ja siitä meneillään olevasta tutkimusprojektista Koirangeenit tutkimusryhmän kanssa. Infopaketilla on lähestytty Suomen Eläinlääkäriliittoa sekä suurimpia eläinlääkäriketjuja jotta saataisiin mahdollisimman moni eläinlääkäri tietoiseksi tästä sairaudesta ja verinäytteen lähettämisen tärkeydestä tutkimuksen edistämiseksi.
Hallituksen päätöksellä 10.9.2015 näytteenottokulut korvataan EA sairaan (tai epäillyn) koiran ja sen täyssisarusten ja vanhempien osalta myös tapauksessa jolloin koiran omistaja ei ole Suomen Newfoundlandinkoirayhdistyksen jäsen, mutta jos koiran kasvattaja on jäsen.
LONKKANIVELDYSPLASIA
Lonkkanivelen kasvuhäiriö on etenkin suurikokoisilla koirilla esiintyvä, periytyvä vaiva joka korkea-asteisena saattaa invalidisoida koiran ja aiheuttaa koiralle kipua. Lonkkanivelen kehitys on monimutkainen, koska lonkkamaljakko koostuu useista lantion eri luista. On todettu, että liikaruokinta ja epätasapainoinen ruokinta kasvuiässä aiheuttaa luuston ja nivelten kasvuhäiriöitä. Lonkkanivelen ollessa kyseessä vaikuttaa kuitenkin siltä, että ainoastaan lonkkavialle perinnöllisesti alttiit eläimet vahingoittuvat vääränlaisesta ruokinnasta. Koska lonkkavika on polygeneettinen (periytyy useamman geeniparin kautta) ongelma, niin sen vastustaminen on hankalaa. Lihaskunto on pidettävä hyvänä ja liikarasitusta pitää välttää. SKL-FKK:n lonkkanivelasteikko on A-terve, B-rajatapaus, C-lieviä muutoksia, D-keskivahvoja muutoksia, E-vaikeita muutoksia.
KYYNÄRNIVEL OD
Kolme eri luuta muodostavat yhdessä kyynärnivelen nivelpinnan. Nämä ovat olkavarsi (humerus) kyynärluu (ulna ja värttinäluu (radius). Kyynärnivelen kasvuhäiriössä kyynärluun ulokkeessa tai varisulokkeessa voi olla luutumishäiriö ja nivelen eri osat voivat olla yhteensopimattomat. Edellä mainitut seikat aiheuttavat nivelen ärsytystä joka johtaa luupiikkien muodostumiseen. Nämä ovat havaittavissa röntgenologisesti. Muutosta kutsutaan artroosiksi ja artroosimuutosten voimakkuus on perustana kyynärnivelien luokitukseen yhdessä nivelen epämuodostumisen kanssa, jota voidaan nähdä vakavammissa tapauksissa. Kyynärnivelen vikaa esiintyy suurikokoisilla, nopeakasvuisilla roduilla ja voimakas ruokinta kasvuiässä pahentaa vikaa. Kyynärniveliä voidaan leikkaushoidolla korjata, aina leikkauksesta ei tosin ole hyötyä. Ruotsalaisissa ja norjalaisissa tutkimuksissa on todettu että kyynärnivelen kasvuhäiriöön voidaan vaikuttaa melko hyvin jalostuksella, eli tunnetusti terveiden vanhempien jälkeläisillä oli huomattavasti vähemmän kyynärnivelen kasvuhäiriötä kuin sairaiden tai kuvaamattomien vanhempien jälkeläisillä. SKL-FKK:n kyynärnnivelasteikko on 0-terve, 1-lieviä muutoksia 2-keskivaikeita muutoksia ja 3-vaikeita muutoksia.
OLKANIVEL OD
Olkanivelen OD:tä pidetään myös perinnöllisenä, joskin siihen niin kuin muihinkin nivelvaivoihin voidaan ruokinnalla ja liikunnalla vaikuttaa. Olkanivel OD alkaa useimmiten vaivaamaan koiraa koiran ollessa kasvuiässä, eli 5-8 kk iässä. Koira ontuu etujalkaansa. Usein nämä kasvuikäiset ontumiset selitetään kasvukivuilla, mutta jos koiran olkapäät kuvataan niin sieltä saattaa löytyäkin olkanivelten muutoksia. Olkanivel on löysempi nivel kuin kyynärnivel, joten sinne pääsee paremmin muodostumaan ”parantavaa” pehmytkudosta, joka ajan kuluessa kovettuu luuksi. Useimmiten olkanivelen Od meneekin itsekseen ohi ja carthophen-ruiskeilla paranemista voi nopeuttaa. Jos kuitenkin nivelestä on irronnut pala, niin silloin palan koosta riippuen se melko varmasti joudutaan leikkaamaan. Leikkaushoidonkin onnistumisprosentti on hyvä.
PATELLALUKSAATIO
Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaan meno. Tätä on jonkin verran myös newfoundlandinkoirilla tullut vastaan, vaikka sairautta tavataan enemmän kääpiöroduilla. Polvilumpion sijoiltaan menoa on eri asteisia jotka vaativat yleensä leikkaushoitoa. Vaikeissa tapauksissa suositellaan miettiä, onko leikkauksella enää kuitenkaan suurta merkitystä, koska rotu on raskas ja nivelrikkoa kehittyy joka tapauksessa polviin leikkauksen yhteydessä.
SPONDYLOOSI
Spondyloosi on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä tai siltoja. Oireita ovat selkäkivut ja selän jäykkyys. Spondyloosin periytymismekanismia ei tarkkaan tiedetä.
HARMAAKAIHI ELI HC
Harmaakaihissa on samentumia linssissä eli mykiössä, joka on normaalisti täysin läpinäkyvä. Mykiön samentuminen voi johtua perinnöllisistä tai myöhemmin hankituista syistä. Sen syynä voi olla myös mykiön vaurioituminen, tulehdus tai sokeritauti. Mykiön samentumat heikentävät koiran näkökenttää ja molemmissa silmissä esiintyessään HC voi johtaa koiran sokeutumiseen. Ensimmäiset mykiömuutokset saattavat esiintyä jo alle vuoden iässä. Kaihimuodostus voi pysyä samanlaisena koko elämän ajan tai se saattaa lisääntyä johtaen vähitellen täydelliseen sokeuteen. Kaihikoiran näkökyvyn menetyksen seurauksena voi koiran liikkuminen olla epävarmaa, se törmäilee vieraisiin esineisiin ja reagoi voimakkaasti ulkoisiin ärsykkeisiin. Lääkkeet eivät harmaakaihin hoidossa auta. Muuttunut mykiö voidaan poistaa kirurgisesti, jolloin näkökyky onnistuneen leikkauksen ansiosta parantuu. Newfoundlandinkoirilla HC:tä on esiintynyt vasta muutamassa koirassa, tosin silmäpeilauksia ei juurikaan ole tehty oireilemattomille koirille. Harmaakaihin periytymismekanismi on tuntematon.
EPILEPSIA
Epilepsia saattaa johtua perinnöllisistä syistä, joskin sen selvittäminen lienee mahdotonta. Mikäli epilepsiaa esiintyy jossakin linjassa tavallista enemmän niin sitä voidaan pitää perinnöllisenä. Epileptiset kohtaukset alkavat äkillisesti ja menevät useimmiten itsestään ohi muutamassa minuutissa. Kohtauksilla on tapana uusiutua. Kohtauksen aikana koira on tajuton, makaa kyljellään raajat nykivät ja suusta valuu kuolaa Koiralla saattaa olla puremaliikkeitä, se nytkähtelee ja saattaa virtsata alleen. Koira ei ole vaarallinen kohtauksen aikana, mutta sitä ei pitäisi tarpeettomasti kosketella sen aikana. Jos koira saa usein kohtauksia, ja/tai kohtaukset kestävät pitkään, on syytä hankkia koiralle lääkitys. Lääkitys ei aivan kaikkia koiria auta, mutta useille se on antanut avun. Tauti ei parane koskaan, joten lääkkeillä saadaan vain kohtaukset vähenemään tai jopa kokonaan loppumaan. Nöffeillä epilepsiaa on esiintynyt muutama yksittäinen tapaus.
ENTROPIUM
Entropium tarkoittaa luomen sisäänpäinlääntymistä. Se on vika, jota oletetaan dominoivan geenin aiheuttamaksi. Koirilla, joiden nahka on liian suuri löysä tai poimullinen entropium on yleisempää. Useimmiten kääntynyt luomi on alaluomi, mutta on tapauksia, joissa myös yläluomi hiertää silmän pintaa. Oli sitten kyseessä kumpi luomi tahansa, se hiertäessään silmän pintaa aiheuttaa usein tulehduksia ja saattaa jopa vaurioittaa silmää niin että koira sokeutuu. Entropium saattaa pään kasvaessa korjaantua itsestään mutta jos ei, niin entropium on hyvä leikkauksella hoitaa ajoissa. Joskus jos koira joudutaan leikkaamaan jo kasvuiässä niin sille joudutaan tekemään uusi korjausleikkaus pään kehityttyä lopulliseen kokoonsa. Leikkauksilla on saatu erittäin hyviä tuloksia entropiumin hoidossa. Newfoundlandinkoirila esiintyy entropiumia jonkin verran.
EKTROPIUM
EKTROPIUM ELI SILMÄLUOMEN ULOSPÄINKÄÄNTYMINEN. Ns. löysät silmät, joihin voi mennä roskia ja kuten entropiumissa, niin myös ektropiumissa tulehdusriski on suuri. Ektropium ei itsessään vaurioita silmää, koska luomi ei hankaa, mutta pahemmissa tapauksissa leikkaushoito on tarpeellinen myös tässä vaivassa. Nöffeillä ektropiumia on lievässä muodossa jonkin verran, joskin se ei ole ”yleinen ongelma”
ALLERGIA
Allergioita nöffeillä on todettu vähän, mutta niin kuin muillakin roduilla, sitä saattaa kuitenkin esiintyä. Allergia ilmenee useimmiten iho-oireina ja oikean ruokavalion löytäminen onkin aikaa vievää. Allergiatestejä myös koirille tehdään, mutta 100 % varmuutta ei testeilläkään saa. Koira voi olla myös allerginen ulkoapäin tulevalle ärsykkeelle, esim. siitepölylle tai vaikka ihmiselle!! Rodussamme tämä ei kuitenkaan ole mikään ongelma.
Kystinuria
Kystinuria on periytyvä sairaus, joka aiheuttaa koiralle kystiinivirtsakiteitä. Kystinuriaa sairastavien koirien syntyminen on mahdollista täysin välttää geenitestauksella (ks. kystinurian periytyminen). Kystinuriageenin kantajuuden voi selvittää helposti laboratorioon lähetettävästä poskisolu- tai verinäytteestä.
Yhdistyksen pentuvälitykseen tulevien pentueiden molempien vanhempien tulee olla kystinuriatestattuja. Yhdistys hyväksyy virallisiksi näytteenotot, joiden kystinurialausunnosta ja/tai eläinlääkärin lähetteestä käy ilmi koiran tunnistusmerkintä (tatuointi- tai sirunumero) ja koiran virallinen nimi. Testitulos ei rajoita pentuvälitykseen pääsyä. Todistetusti vapaiksi testattujen vanhempien jälkeläiset vapautetaan testistä yhden sukupolven yli.
Muut vaivat:
Kutina
Koiran kutina voi johtua monista syistä, joista hankalin on tietysti erilaiset allergiat. Vehnä ja maissi, sekä kala ovat ehkä kaikkein allergisoivimpia tuotteita.
Kutinoiden ehkä yleisin syy on ulkoloiset. Kettukapi tarttuu koiraan, vaikkei koira olisi välittömässä kontaktissa edes sairaaseen kettuun ( tai supiin ). Kapi ilmenee erittäin kovana kutinana enimmäkseen rinnan alueella. Koiralle saattaa tulla myös ihotulehdusalueita eri puolelle kehoa. Jos epäilee kapia, niin eläinlääkäriltä saa IVOMEC-nimistä nahan alle ruiskeena laitettavaa myrkkyä. Näitä ruiskeita tulisi antaa vähintään 2 kymmenen päivän väliajalla. Kapi on hämähäkkieläin joka asustelee koiran nahan alla, joten sen diagnosointi on melko hankalaa.
Täitä on myös melkein aina liikkellä. Täihän tarttuu koirasta koiraan suorana kontaktina. Jos koirassasi havaitaan täitartunta, niin olisi hyvä ilmoittaa kaikille niille koiranomistajille, joiden kanssa koirasi on ollut tekemisissä.
Täi on pieni harmahtava otus, joka on ihossa kiinni. Sen näkee kyllä paljaallakin silmällä, jos vaan saa karvoja sen verran ”jakaukselle” että sitä nahkaa näkyy. Täi munii korvalehtien taakse, jossa munat näkyvät ( etenkin näin mustakorvaisilla koirilla ) ihan niin kuin vaaleana hilseenä.
Hot spot
Hot spot on märkivä, paikallinen ihotulehdus, joka voi tulla tosi nopeastikin. Yleensä syynä spotteihin ovat kostea, tiivis karva jolloin iho ei pääse hengittämään kunnolla. Jos sinne tiiviin karvan alle ihoa vastaan pääsee esim. pieni hiekanjyvä tai jos muista syistä on ihossa pienikin pintarikko, niin ihon hautuessa spotti pääsee puhkeamaan. Sen tunnistaa siitä, että siitä yleensä valuu märkää ja se haisee melko voimakkaasti.
Nielutulehdus ja kennelyskä
Molemmat ovat tarttuvia tauteja. Kennelyskää vastaan on olemassa rokotus, joka saattaa suojata kokonaan tai ainakin jos yskä iskee, niin tulee lievempänä. Nielutulehdus taas on nuorten ( alle 2 v ) koirien vaiva. Tarttuu koirasta koiraan ja vaatii kyllä antibioottikuurin parantuakseen.
Oireet molemmissa ovat vähän samankaltaiset, koira köhii ja kakoo. Kennelyskä menee useimmiten ilman erityistä lääkitsemistä ohi, jos yskä on tosi paha voi koiralle antaa lämmintä vettä johon liottaa vähän hunajaa mauksi. Tai jos koiralle nousee lämpöä, niin silloin saattaa kuuri olla paikallaan.
Anaalirauhaset
Koiran peräaukon alaosassa ( n. klo viidessä ja seitsemässä ) sijaitsevat anaalirauhaset. Rauhasneste tyhjenee rauhasista normaalisti koiran ulostaessa. Joskus kuitenkin rauhaset saattavat täyttyä ja vaivata koiraa.
Eri koirat oireilevat täyttyneistä rauhasista kovin eri tavalla. Toiset vetävät pyllyä maata pitkin, jotkut nuolevat takapäätään ja jotkut menettävät miltei kokonaan liikuntakyvyn tai kävelevät selkä köyryssä takajalat mahan alla ja vaikuttavat kipeiltä. Rauhasia voi yrittää itsekin tyhjentää jos epäilee niiden olevan täynnä. Ensin kannattaa lämpimällä vedellä suihkuttaa peräpää, jotta rauhasalue pehmenisi. Sitten sormet peräaukon klo viiteen ja seitsemään ja ”lypsetään” ylös peräaukkoa kohti.
Jos nestettä ei itse sieltä saa tulemaan (joillakin koirilla rauhaset ovat niin syvällä, että niitä ei päältä päin saa lypsettyä tyhjäksi, vaan pitää tyhjätä peräaukon kautta ) niin ei muuta kuin eläinlääkäriin tyhjennykseen.
Korvatulehdus
Korvatulehdus ilmenee yleensä pään ravisteluna ja usein koira myös kulkee pää kallellaan sen korvan suuntaan, jossa tulehdus on.
Tulehdus vaatii aina eläinlääkärikäynnin ja lääkkeet! Ravisteluun voi olla syynä myös likainen korvakäytävä ja puhdistus on tarpeen. Sen voi jokainen itsekin tehdä. Jos kotoa löytyy korvanpuhdistusainetta, esim. Epiotic on hyvä aine, niin sitä vaan korvakäytävään ja sen jälkeen talouspaperi sormen ympäri ja kuivataan käytävä. Mitään pienempää esinettä kuin sormi, korvaan ei saa työntää!!!
Korvien ravisteluun saattaa olla syynä myös korvapunkki. Eläinlääkäri pystyy sen toteamaan näytteestä ja hoitona jälleen esim. se IVOMEC mikä toimi kaikkiin ulkoloisiin. Korvapunkki on tarttuva loinen ja se tarttuu myös kissoihin (ja kissoista) joten perheen kaikki koirat ja kissat on syytä hoitaa jos jollakin tartunta on.
Silmätulehdus
Jos silmä rähmii reilusti vihreää / keltaista limaa ja on punainen, niin eläinlääkäriin aika ja sieltä kunnon lääkkeet. Silmätulehdusta ei oikein itse saa hoidettua.
Nuorilla koirilla usein esiintyy alaluomien sisäpuolella rakkuloita, jotka aiheuttavat silmän punoituksen ja rähmimisen. Joskus rakkulat ovat niin suuria, että eläinlääkäri kaapii ne pois. Saattavat kyllä tulla uudelleenkin kaapimisen jälkeen, mutta yleensä yksi kerta riittää.
Vatsavaivat
koiralla saattaa olla joskus vatsavaivoja ilman että se on mitään vakavaa. Jos koira on muuten pirteä, eikä sillä ole lämpöä niin ripulin tai oksentelun vuoksi ei välttämättä tarvitse mennä lääkäriin.
Vatsalaukun kiertymä
Kiertymää esiintyy jonkin verran myös nöffeillä. Vatsalaukun kiertymä kehittyy, kun vatsalaukkuun kertyy jostain syystä kaasua. Kaasu turvottaa vatsalaukun ja koiralla kun se ei ole kiinni muualta kuin päistään, niin se voi kääntyä ympäri.
Oireena on raju oksentaminen ja ulostaminen. Tai oikeammin niiden yrittäminen, jos vatsalaukku on ehtinyt jo osittain tai kokonaan kääntymään, ei oksentaessa / ulostaessa tule mitään.
VAIVA VAATII AINA LÄÄKÄRIN HOIDON HETI!
PEVISA, Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma
JTO, Jalostuksen tavoiteohjelma
Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) antaa tietoa rodun luonneominaisuuksista, terveystilanteesta ja jalostuksesta. Se sisältää rotujärjestössä yhteisesti päätetyt jalostustavoitteet ja suositukset jalostuskoirille esimerkiksi terveystarkastusten suhteen.
- JTO 2026-2030
- JTO 2021-2025
- JTO 2020
- JTO 2015-2019
- JTT:n päätös (Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta)
Muuta
Newfoundlandinkoirayhdistyksen ihokyselyn (heinäkuu/2015) tulokset:
- Tulokset ja yhteenveto
- Yhteenveto
- Kennelliitto kerää tietoa koirien terveydestä – vastaa kyselyyn (3.3.2015 alkaen)
- Rotukohtainen yhteenvetoraportti Kennelliiton terveyskyselystä (syksy 2016)
- Terveystutkimukset2015 Listaus pakollisista ja suositeltavista terveystutkimuksista
- Esitys kystinuriatulosten kirjaamisesta jalostustietojärjestelmään
KoiraNet
Kennelliiton ylläpitämä kattava jalostustietojärjestelmä, joka on kaikkien ilmaiseksi luettavissa (mm. rekisteröidyt pentueet, terveystulokset, koe- ja näyttelytulokset, jalostustilastot, kuolinsyyt)
