Suomen Newfoundlandinkoira Ry

Pelastuskoiratoiminta

Newfoundlandinkoirilla ei ole pk-oikeuksia, eli niiden kanssa ei voi kilpailla palveluskoirakokeissa. Sen sijaan pelastuskoiratoiminta on kaikille roduille avointa.

Pelastuskoira on koulutettu löytämään kadoksissa olevia ihmisiä. Nämä voivat olla joko romahtaneen talon raunioihin hautautuneita tai metsään eksyneitä. Koulutettu koira etsii ja löytää sekä maan alta että päältä. Keskivertokoiralla on nenässään suunnilleen 220 miljoonaa hajureseptoria.

Pelastuskoira koulutetaan kolmeen eri lajiin: henkilöhaku, jäljen ajaminen sekä raunioetsintä. Jälkikoira lähetetään etsimään ihmistä sellaiselta alueelta, jolla todennäköisesti ei usea ihminen ole liikkunut. Se haistelee maata ja huomatessaan maan hajun muuttuneen, se lähtee seuraamaan hajuvanaa löytäen sen lopusta kävellessään jälkiä jättäneen ihmisen.

Hakukoira lähetetään alueelle, jossa on jo liikkunut paljon ihmisiä ja jälkiä on siten runsaasti. Sille osoitetaan etsittävä alue, ja se haistelee alueella liikkuessaan ilmasta ihmisen hajua. Kun haju kantautuu sen nenään, se seuraa hajua ja ilmoittaa ohjaajalleen kun ihminen on löytynyt. Yleensä ilmoittaminen tapahtuu siten, että koira jää haukkumaan löytämänsä ihmisen viereen niin pitkäksi aikaa että ohjaaja ehtii paikalle.

Rauniokoiran työpaikka löytyy lähinnä sortuneista rakennuksista. Se haistelee maan päälle tunkeutuvia ihmisestä lähteviä hajuvanoja ja ilmoittaa haukkumalla, kun ihminen on löytynyt. Suomessa muutamat nf-koirien ohjaajat harrastavat jälkeä tai hakua.

Ihmisrakkaana newfoundland soveltuu pelastusetsintään, hyvänä esimerkkinä toimivat Armenian jättimäisen maanjäristyksen etsintäjoukkoihin kuuluneet amerikkalaiset nf-koirat, jotka pärjäsivät hyvin Armenian kylmässä ilmastossa.

 

Yhteistyökumppani:

Toteutus marikoo.fi
icon-angle icon-bars icon-times